Pienin sairastui eilen illalla; yöllä heräili noin 1011 kertaa mahakipuun ja päivällä ollut kuumetta. Tämänviikkoisen omaishoitajamme Jussin piti puolestaan lähteä tänään työmatkalle Maltalle. Minä olen jo noussut sängynpohjalta, niin että toimintakyvytön vaimo -estettä ei olisi ollut. Mutta sitten Jussikin otti ja sairastui samaan inhottavaan kurkkukuumetautiin :-(. Nyt on kotona kaksi kipeää poikaparkaa ja yksi terve äiti. Kettumaista tällainen sairastelukierre. Eniten harmittaa lapsen puolesta: miten pystyy ikinä tottumaan taas päiväkotiin kun on vähintään joka toinen viikko sairaana? Toisaalta olen tyytyväinen siitä, ettei mitään vakavampaa ole kuitenkaan ollut.
Alla kuva pienestä potilaasta:
Sekä pari Eeron huoneen ikkunasta otettua kuvaa siitä, miltä näyttää kotikatumme illalla. Ei ole vaikea huomata, mikä kulkuväline täällä jyrää: kaikki moottorilla liikkuvat. Autot, moottoripyörät ja vespat. Yksinäinen polkupyörä kuvan oikeassa alalaidassa kuuluu meille. Sillä on kuitenkin ihmeen hyvä liikkua täällä, sillä kaupungin ainoa pyöräreitti alkaa nurkan takaa. Olen myös kokeillut pyöräilyä keskikaupungilla, mikä ei ole yhtään huonompi idea. Rooman ydinkeskustassa risteilee lukemattomia pieniä, rauhallisia ja mutkaisia katuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti