Meillä on vieraita, ystäväni Laura ja Miska ja kolme 6-11-vuotiasta lasta. Eero on suuresti ihastunut nuorimpaan hurmuriin Viljaan ja opettelee silmät säihkyen uusia leikkejä, erityisesti roolileikkejä. Kissavauvat hytkyvät kyydissä kun niitä kärrätään rattailla ympäri huushollia. Miina on jo kuollut pari kertaa, mutta onneksi aina herää henkiin.
Eilen noudatimme kunniakkaasti vappuperinteitä ja lähdimme siman ja munkkien kanssa piknikille. Adan puisto veti väenpaljoudessaan lähes vertoja Ullanlinnanmäelle, vaikka ei eronnutkaan tavallisesta sunnuntaipiknikistä. Tämä on jalkapallohullua kansaa; palloja viuhui yli ja ympärillä.
Laura ja Johanna munkkien paistossa:
Eccola!
Adan puistossa
Tänään olimme pitkästä aikaa ulkona syömässä. Taivaallinen antipasti: isoja mozzarellapallukoita, makkarapötköjä, kinkkua, paahdettuja kesäkurpitsoja... Joku sanoi, että aina kun italalainen elämänmeno ja se, ettei mikään suju, alkaa pänniä, tarvitsee vain saada eteensä täkäläistä ruokaa.
1 kommentti:
Hei Eero, Johanna ja Jussi!
Suomeen on myös tullut kesä - meidän mittapuumme mukaan. Jo käydessänne taisivat valkovuokot kukkia, mutta vappuna puihin räjähtivät lehdet ja ihmiset grillautuivat ihastuttavan punaisiksi Ulliksella... En ole tosin vieläkään saanut kevään ensimmäistä tötteröjäätelöä, mutta kummallisen kesäistä on kuitenkin ollut. Ilmastonmuutoksessa on ehkä sittenkin puolensa.
Vappuna vietimme ensimmäistä todellista lapsivappua ystäviemme kanssa. Viime vapun jälkeen porukkaan on syntynyt neljä (!) lasta, ja meno oli sen mukaista. Ihanaa! Akseli oli superurhea, Ulliksen piknikillä oltiin puoli kymmenestä puoli kuuteen. Ja seuraavana yönä poika nukkui ensimmäistä kertaa putkeen yli viisi tuntia!
Viikonloppuna poikkesimme myös Hollolassa isovanhempia tervehtimässä ja vappuaaton aavistelut osoittautuivat oikeiksi: Akseli on alkanut vierastaa. Mumma ei ollut suurin suosikki, mutta ruohikolla ryömiminen rauhoitti kummasti. Huomenna lähdetään Raumalle testaamaan, miten käy Fammun ja Faarin kanssa. Vierastamisen lisäksi tämän hetken uusia juttuja ovat istuminen, ensimmäisten sanojen tunnistaminen ja tapailu, asioiden hakkaaminen ja pudottelu sekä ruohikkoon tutustuminen. Niin ja pesäeron tekeminen vanhempiin: syliin pitää kyllä päästä usein ja poika roikkuu lahkeissa, mutta heti sylissä Akseli työntää isän tai äidin naaman lähes väkivaltaisesti pois tieltä ja alkaa tarkastella kaikkea muuta paitsi vanhempiaan...
Voikaa hyvin ja tulkaa pian taas tänne!
t. Jenni ja pojat
Lähetä kommentti