Vuoden alku ei sen sijaan ole mennyt ihan putkeen.
Minä sain torstaina possupiikin (sain sen täällä Jussin työpaikan kautta) ja parina seuraavana päivänä ikäviä sivuoireita: 6 tuntia rajua oksentamista ja korkea kuume. (En enää koskaan syö ruisleipää.) Tein jo testamenttini. Olihan todennäköistä, että olisin maailman ensimmäinen ihminen, joka menehtyy kyseiseen rokotteeseen. Onneksi kohdalleni osui ihmeparaneminen.
Eero taas on saanut lomalta paluun jälkeen kunnon itkukohtauksia päiväkodin ovella eikä ole halunnut mennä sisään. Olemme ymmällämme. Voi olla, että vastahakoisuus johtuu Suomi-lomasta; samanlaista oli joskus viime vuonna, kun palasimme Suomi-reissuilta tänne. Ei ole ihan helppoa pienelle ihmiselle elää kahden paikan välissä; sopeutua aina uudestaan. Matkalaukkulapsi.
Jussi ja Eino onneksi voivat pontevasti. Edellisen hyvinvointiin vaikuttaa suuresti Rooman aurinko sekä säännöllinen kuntosaliurheilu ja pallon potkiminen (vinkki seuraavalle vaimolle, sitten kun olen menehtynyt rokotteeseen siis). Eino taas on, no, miten sen nyt sanoisi. Kuva kertoo enemmän:
Onnellista uutta vuotta, terveyttä ja siunausta kaikille ystäville ja läheisille siellä. Ajakaa varovasti Suomen sumussa ja pyryssä.
ps. Kone ei suostu lataamaan kuvia kamerasta. Enemmän kuvia toivottavasti ensi kerralla...
8 kommenttia:
Tulossa ollaan sinne päin. Nyt jo Käpylässä. Matka jatkuu pikapuolin, viikonloppuna jo Pärnussa.
harmittaa kovast ko mentii nii ristii joululomal ja vielä enemmän et seuraavan kerran tod näk törmätään kesälomalla! kansioitin mun kuvia ja löysin muutaman ihanan eerosta ja legoista! mihin osoitteeseen voisin johki lähettää ne?
talviterkuin: siri
Voi teitä! Kiva, että teillä oli hyvä loma täällä lumen ja talven maassa. Kurjaa tosin se, että Johanna tuli niin kipeäksi rokotteesta (itse sain sen tänään. Nyt sivuoireita kuulostellen...).
Olen ymmärtänyt, että on aikalailla yleistä, että lapsien on vaikea loman jälkeen palata hoitoarkeen, vaikka se olisikin kuinka hyvä ja mukava paikka tahansa. Joten, tsemppiä sinne! Uskon, että Eero taas muutaman aamun jälkeen muistaa, että tämä onkin ihan kivaa.
Mukavaa vuoden alkua sinne Roomaan!
terv. Pia Niva
Hei te siellä!
Uinnista väsähtäneenä molemmat lapset nukkuvat harvinaisen sikeästi ja olen saanut päivitettyä tietoni teidän kuulumisista. Peatles- ja itsenäisyyspäiväajatuksista en voi olla kuin samaa mieltä. Mekään ei päästy tällä kertaa juhlimaan itsenäisyyspäivää (tissiaddiktin takia), mutta toivottavasti joku jaksaa järkätä näitä juhlia tulevaisuudessakin! Itsellä kun on voimat niin vähissä, että ei olla saatu edes ristiäisiä pidettyä...
Heinin kommenttia mukaillen: itse ihmettelen, miten nämä samanikäiset pikkumiehet Eino ja Einari voivat näyttää näin erilaisilta! Elkeet tosin tuntuvat olevan hyvinkin samanlaiset, mutta piirteet niin kaukana toisistaan, että tulee mieleen, onkohan nämä samaa lajia ollenkaan :) Olisi hauska nähdä poikianne (ja itseänne) ihan livenä!
Halauksia ja hyvää vointia!
Saara + perhe
Voi kurja, että sellaisen myrkyn lykkäs piikistä. Jospa edes HINI sitten pysyisi loitolla.
Sinulla Johki tuo ruoka-oksennusyhtälö on huomattavasti ikävämpi kuin meidän frouwalla, joka on kieltäytynyt Afrikan reissun jälkeen syömästä hummeria. Ja se kun meillä olisi muuten viikottaisella listalla.
Toivottavasti suhteesi ruisleivän kanssa ei palanut korpuksi, jotta jaksatte paistaa omaa roomalaista leipää.
Sorry - valokuvat visiitistänne odottaa lähettäjää, samoin kuin Eeron ja Ennin hieno luisteluvideo.
Hei Fammu ja Faar, täällä teitä jo odotellaan. Tuleeko ne huomenna, kysyi Eero. Turvallista matkaaja kuullaan tiuhaan!
Siri, juu niin olikin harmi ettei nähty! Kiva olisi saada kuvia, voisitko laittaa mun meiliin? Osoitteen saa ainakin Jenniltä (en viitsi täällä jaella :-)) tai fammulta.
Pia, kiitos tsemppauksesta! Nyt loppuviikosta menikin Eerolla paremmin... ihanaa alkuvuotta myös teille!
Saara, ilman muuta täytyy jatkaa elvytettyä its.perinnettä! Kunhan tissiaddiktit vähän kasvavat, niin järjestelyihinkin varmaan pystyy osallistumaan. Ja olisi kyllä niin kiva nähdä Einaria. Suomi-lomat on aina niin pikaisia, ei ehdi juuri ketään nähdä... josko sitten kesällä vaikka Peatles-tapaaminen?
Jukka, iso kiitos viimeisestä! Ja juu, ruisleivän ja minun suhde on jo normalisoitunut. Resepti ja jauhot odottavat keittiössä :-). Mutta kysymys: pitäisikö leipään käyttää tuorehiivaa vai käykö kuivahiiva?
Voi kurjuus, että possupiikki voi tuottaa noinkin ikäviä sivuvaikutuksia... Mutta kerrassaan loistavaa, että jäit henkiin!
Ihanaa tätäkin vuotta sinne Roomaan! Ja toivottavasti pian nähdään, lentoja on tässä jo katseltu sinne huhtikuun lopulle (jos vaan edelleen mahdumme...?)
Kovasti terkkuja myös pojille!
- Anna-Kaisa
Lähetä kommentti