Suuret suunnitelmamme pohjoismaisesta vappubrunssista parvekkeellamme kaatuivat siis, ja simapullot jäivät yksinäisinä nököttämään jääkaappiin. Lapsen kanssa leivoimme sentään munkkeja, ja lähdimme ruotsalaisten kanssa Torlonian puistoon leikkimään. Kivaa sielläkin oli.
Niin että onhan niitä surkeampiakin vappuja ollut. Ja pääasia, että antibiootit ovat alkaneet tänään vaikuttaa ja että Jussi on päässyt pystyasentoon. Ja että possuinfluenssapandemian uhka ei ehkä (toivottavasti) olekaan niin paha miltä ensin vaikutti (vaikka Italiassakin on todettu nyt 1. tapaus). Tuli viikolla katsottua liikaa bbc:n uutisia, mikä ei ole terveellistä raskaana olevalle. Vie yöunet.
Sitä paitsi tänä aamuna ilmestyivät viime vuodesta tutut sedät soittamaan talon eteen Besame Muchoa. Ajattelin ottaa serenadin henkilökohtaisesti.
Pian alkoi kuitenkin rankkasade.
ps. Mikä on lapsen mielisana, ollut jo noin 3 viikkoa? Kakka. Kakkakakkakakka. Luulin, että anaalivaihe on 2-3-vuotiailla, mutta ei näköjään. Tällä hetkellä kakkasanattomasta päivästä saa tarran. Viimeisen viikon aikana on kertynyt huimat kaksi tarraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti