Eero halusi nukuttaa kaivurit omaan sänkyynsä ja lukea niille iltakirjan. Itse hän suunnitteli nukkuvansa lattialla olevalla lampaantaljalla. (Eero kutsuu sitä karvaksi.)
Ehdotin, että Eero nukkuisi kuitenkin itse sängyssä ja kaivurit karvalla. Kaivurit kun pysyvät yöllä paremmin paikallaan kuin Eero, joka saattaa kierähtää karvalta kovalle lattialle. Ehdotus hyväksyttiin. Eero tunki kaikki kolme kaivuriansa karvan alle ja totesi ilahtuneena, että kaivureita mahtuisi sinne enemmänkin. Annoin iltapusun ja hipsin oven taakse neulomaan.
Oven läpi kuului kirkas ääni ja sivujen kahinaa. Elias pieni pelastuslaiva loppui iltalauluun hehkuvasta auringosta ja aavasta merestä, joka ei pauhaa vaan huokuu rauhaa. "Sen pituinen se." Eero toivotti kaivureille hyvää yötä ja kipusi omaan sänkyynsä. Oli hetki hiljaista. Sitten kuului tuttua tassutusta ja pieni haituvapää kurkisti ovenraosta: "Äiti".
Menin peittelemään. "Äiti, peppua kutittaa." Kävimme peppupesulla. Takaisin sänkyyn. "Äiti, laula aurinkolaulu" (Aurinko nousee, on kastetta maassa...). "Äiti, tuleeko se Kalle kohta?" En ymmärtänyt kysymystä ja jatkoin laulua. Kunnes tulin kohtaan "mukana ystävä kalle-hin".
Tänään tuntuu taas siltä, että uhmaikä vetää hetken henkeä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Hei Eero, Johanna ja Jussi! Kiitos blogista - ihan kun olisi siellä paikan päällä käynyt seuraamassa teidän elämää.
Meillä helmikuu meni sairastellessa ja nyt odotukset maaliskuulle korkealla! Alkaa tää sisällä olo pikkuhiljaa riittää.
Meillä on ollut kova ikävä teitä ja olemme muistelleet yhteisiä ulkoiluitamme ja leikkejämme usein. Puisto on iltaisin kovin tyhjä ja hiljainen... Ehkä kevät tuo uusia ulkoilijoita tullessaan.
Kaikkea hyvää teille ja saitte juuri uuden vakikävijän blogiinne.
T: Tuula, Jenny ja Tomas
Hei Tuula, Jenny ja Tomas!
Olipa kiva kuulla teidän kuulumisia! Olette olleet myös meillä mielessä usein! Eeron teiltä saamassa Tuomas-veturikirjassa onneksi on valokuvat liimattu, niitä voi katsella ja muistella aina kun kirjaa luetaan. Eeron kakkospersoona on muuten Tuomas-veturi; tänäänkin Suomi-koulussa ilmoitti, ettei ole Eero vaan Tuomas-veturi...
Kurja kuulla että olette olleet sairaina. Tulemme keväällä varmasti käymään ja moikkaamaan teitä! Voikaa oikein hyvin, rakkaita terkkuja täältä!
- Johanna + pojat
Tervehdys Käpylästä!
Ihanaa, että olette perustaneet blogin! Ikävä tosin kasvaa lukiessa ja kuvia katsellessa, onneksi nähdään ensi viikolla! Odotan innolla puistoilua ja erikoispinaattiherkkua:).
Me oltiin tänään pikku-Elielin ristiäisissä ja juhlat uuvuttivat meidän pojat kertakaikkiaan, nukkuvat vierekkäin jo kolmatta tuntia. Akseli antoi juhlissa todella kaikkensa, olen yrittänyt sanoa pojalle, että joskus voi ottaa ihan rauhassakin, mutta tänään ei harjoiteltu rauhassa olemista. Akseli treenasi vimmatusti ryömimistä, oppi pomppimaan sylissä, soitti marakassia, kirkui ja puhisi, kieri lattialla, söi soittorasiaa ja treenaili tuttuja tavuja "bäbäbä", "dädädä", "mämämä". Sellaista on varmaan tiedossa Via Limankin tienoolle lähipäivinä.
Hyvää siis kuuluu. Akseli on popsinut perunaa nyt viikon ja porkkanaa neljä päivää. Hienosti uppoaa! Hain matkaa varten kaupasta luomusoseita ja niitä testaillaan varmaan jo huomenna, jotta lentomatkalla pärjäillään niillä ja maidolla. On kyllä tosi kiva tulla kyläilemään! Haetaan ne Eeron kirjat matkaan mukaan ja saattaa laukkuun jokunen laku ja suklaakin eksyä...
Erikoissuukkoja ihanalle Eerolle ja tsemppiä päiväkotiin!
Nyt painun poikien väliin, hyvää yötä!
t. Jenni
Terve
Hienoa tämän blokin avaaminen. Mukavaa lukea ja katsella kuvia. Ja dare commentarii, kuten italialla murrettu latinisti sanoisi. Eero on näemmä ja kuulemma vauhdissa ja kaivurijuttu oli vallan hauska. Ikea-tarina oli jo liukua aivan kummallisuuksiin. Olin jo valmistautumassa henkisesti uuteen historian tulkintaan, kunnes Johannan mainitsemat pitsiset kukkaruukun suojukset pelastivat päivän. Voimme taas rauhassa valmistautua häviämään Ruotsille toukokuussa jääkiekon MM-kisojen loppuottelussa.
Täällä on talvi. Yön aikana on satanut 1,5 cm lunta ja taitaa olla pikkupakkanenkin. Toivon kovasti kolmea astetta, koska silloin ei tarvitsisi mennä ulos. Olen asettanut itselleni -2 asteen pakkasrajan.
Un lupo in bocca al lupo qui in Satakunta.
Oli käynyt nimittäin niin, että yksinäinen susi oli ilmeisesti pyrkinyt laumaan ja saanut siipeensä pahasti. Susi-rukka oli ollut niin heikossa kunnossa ja takajalkaansa haavoittunut, ettei enää paennut metsästäjääkään. Järnberi sen sitten päästi susien taivaaseen. Levon mökin luota jään yli oli mennyt ainakin yksi susi, kertoivat Korven miehet, mutta lumi oli jo sulanut, kun kävin jälkiä katsomassa, joten en voi asiasta todistusta antaa.
Italiaakin pääsin treenaamaan, sillä Comenius-projekti toi kouluumme parikymmentä koululaista opettajineen Maseratan kaupungista Keski-Italiasta. Kohteliasuudesta menin yhteistapaamiseen ja jouduin keskustelemaan italialisen englanninopettajan kanssa. Eihän siitä mitään tullut. En muistanut yhtään sanaa ja kun yritin välillä vaihtaa englantiin - edes muutaman sanan verran - keskustelukumppanini pudisteli päätään. Nyt olen kehittänyt kurkkukivun, joten en voi huomenna puhua vieraita kieliä. Hymyily riittäköön. Yritän myös pakoilla mahdollisimman paljon. Edessäni on koulun pohjapiirustukset ja teen erilaisia kiertotievaihtoehtoja. Harjoittelen tietokoneen avulla erottelemaan italiaa hyvin sekalaisesta puhemassasta, joten osaan kyllä mennä piiloon, kun huomenna aika koittaa. Toivoisin tulevani enemmän sairaaksi voidakseni olla poissa koulusta, mutta sitten jäisi kaukalopallo väliin.
Akseli on jo aika poika ja lähtee tuota pikaa liikkeelle. Jennin kommentit luettuani veikkaan, että liikkeellelähtö tapahtuu siellä teillä.
Eerolle paljon terveisiä. Olen varma, että hän sopeutuu päiväkotiin mainiosti. Eero on kuin kissa. Hommat ovat hänelle kaikki kaikessa. Hän unohtaa niin meidät kuin teidätkin, kun vaan saa tehdä hommia. No. Ei ehkä nyt ihan noinkaan, mutta Jussi tietää, mihin "Eero on kuin kissa"-sitaatti viittaa.
Kirjoitellaan taas ensi kerralla
Pasi
Hei,
kiitos kommenteista ja kuulumisista kälylle ja appiukolle. Pasin viesti naurattaa pitkään... Pasi muuten, äitinkin on aloittanut italianopinnot, te voisitte yhdessä harjoitella :-) Jenni, kiitos kun tuotte kirjat (suklaasta ja lakusta puhumattakaan). Odotamme innolla teitä kolmea tänne ja Akselin ryömintänäytteitä!
ps. Eero just soittaa puhelimella Peero-kissalle fammulaan... kerron päiväkotikuulumisia lähipäivinä, tämän päivän visiitti siellä oli vielä niin pikainen (pehmeä lasku).
Lähetä kommentti