keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Kotipäiviä

Eino parantui, Eero sairastui. Sen olisi fiksumpi voinut arvatakin. Mutta Eero hoiti homman tehokkaasti; oksensi kymmenisen kertaa 12 tunnin aikana ja alkoi sitten toipua. Tässä eilisen ja tämän päivän sairas- ja toipilaskertomus kuvina. Kuten kuvista huomaa, Eino on jo melkoisen kunnossa. Kun ei voitu lähteä ulos, lykkäsin lapsen parvekkeelle.






Josko huomisesta alkaisi se normaali arki. Eero kouluun, Jussi töihin, Eino puistoon Eevan kanssa, minä kirjoittamaan. Mutta sitä ennen herätämme isomman pojan laululla.

ps. Pienempi on alkanut jutella ihan hurjasti. Sanavarasto käy ennemmin sadoissa kuin kymmenissä. Puheen kehittymiseen liittynee myös se, että lapsi koko ajan HALUU. HALUU. TÄMÄ. ÄITI. ANNA. KOKKOLI (kolikko)/NOPPA/PUNA (punainen juna)/LEIPÄ/KO(kroisantti)/POIS (sukka/paita/ruokalappu). KARKUUN. PIILOON. JOHVA (sohvalle). LUKEE.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuo kuva 2 on todella vangitseva: ihan kuin Eino nousisi kattilan avulla lattian sisältä. Muistakaa ottaa Eino padasta ennen kuin panette pastan kiehumaan. Viikonloppua! t. tiina

Anonyymi kirjoitti...

Hei Tiina, totta, kuva on aika vinkeä. Nimenomaan pastan keittoon on muuten oivallinen tuollainen iso kattila. Olemme eksperttejä pastankeitossa. Se on kuulkaa taiteenlaji. -Terveisiä niille kahdelle pienelle mussukalle ja teille isoille myös!
- Johanna