Parhaimmillaan Roma kuitenkin pelaa niin mielikuvituksellista, energistä ja kaunista jalkapalloa, ettei sellaista uskoisi olevan olemassakaan.
Kaiken lisäksi Roman luova sielu on oma katupoika San Giovanni in Lateranolta. Kun 2000-luvun jalkapallon historiaa joskus kirjoitetaan, muuttuu Il Capitano Francesco Tottin näkeminen Stadio Olimpicolla folkloristiseksi urheilukokemukseksi.
Eilen illalla Roma sai vieraakseen Bayern Münchenin Mestarien liigan ottelussa. Kun viime viikolla ostin pienelle kaveriporukallemme liput Curva Sudin fanikatsomoon (17e, naiset kympin), tiedustelin miltä istuinpaikoilta näkyvyys olisi edes jotenkin kohtalainen. Lipunmyyjä opasti kohteliaasti:
- Maisteri, Curva Sudissa ei ole istuinpaikkoja.
Myyjä oli väärässä. Katsomosta löytyi aivan sääntöjen mukaiset, siniset kuppi-istuimet. Niillä seistiin.
Ensimmäisellä puoliajalla Roma jäi täysin saksalaisten jyrän alle. Näimme eteläpäätyyn liiankin hyvin Mario Gomezin kaksi kaunista ja kliinistä maalia. Puoliajalla mietin, onko tasoero Roman ja todellisen suurseuran välillä todella näin suuri.
Sitten tuuli kääntyi. Tai oikeastaan: puhalsi edelleen pohjoisesta, mutta joukkueet vaihtoivat puolia. Ja tuuli yltyi.
Ensin Jeremy Menez juoksi koko oikean laidan läpi ja keskitti Marco Borriellolle, joka irtautui Bayernin kapteeni Philipp Lahmista, syöksyi suoraan palloa vastaan ja käänsi lopulta täydessä vauhdissa - kerran kaaduttuaan - pallon vasempaan takanurkkaan.
Sitten Roman toinen oma kasvatti Daniele De Rossi, Il Capitano Futuro, joka yöpyi ensimmäisen puoliajan jossain alemmalla keskikentällä, juoksi Björn Arne Riisen hienon poikkisyötön tyhjään maaliin.
Lopulta esiin astui kapteeni itse. 85. minuutilla Totti vapautti Borriellon mykistävällä, henkäyksenomaisella pallonettolla. Kun maalivahti Thomas Kraftin oli pakko kaataa läpi päässyt Borriello, rangaistuspilkun taakse käveli itseoikeutetusti Il Capitano.
Curva Sudiin se näytti tältä:
2 kommenttia:
Oi miksi kukaan ei ole kommentoinut tätä urheilujournalismin timanttia? Rakkaani, olet väärällä alalla, kutsumuksesi ja antaumuksesi asialle paistaa kirjoituksesta läpi. Niin kaunista, kaunista. (Vaikka en potkupallohehkutusta sinänsä ymmärräkään. Aikuiset miehet juoksevat pallon perässä. Eikö niillä ole muuta tekemistä? Menisivät ostamaan vaimolle kukkia ja leikkimään lasten kanssa tai vaikka kirjoittamaan haikurunoja.)
- Johanna
Ujous esti kommentoimasta aikaisemmin tuota potkupalloblogia,vaikka mieli niin teki! Mutta kun kerran vaimokin, niin: siinä tulivat äänet, hajut ja tunnelmat suoraan tänne paukkupakkasiin asti.
ähvät
Lähetä kommentti