Hei pitkästä aikaa ja anteeksi hiljaisuus. Juuri nyt päivät vain kirmaavat eteenpäin; juurihan oli kesä ja nyt jo melkein lokakuu. Minulla on väikkärini osan kanssa deadline ensi viikolla, joten käytännössä kaikki liikenevä aika menee kielitieteellisen löpinän kirjoittamiseen. Ei siis mitään kivoja viikonloppuretkikuvia nyt, toivottavasti lokakuussa sitten... Onneksi tämä on väliaikaista vaan.
Muuten meille kuuluu hyvää. Eero tuntuu sopeutuneen kouluun. Parin vanhan kaverin lisäksi on löytynyt pari hyvää uutta, erityisen tärkeä on ruotsalainen tyttö Asta. Uusia harrastuksiakin on: viulunsoitto ja skotlantilainen kansantanssi. Viulunsoittoon lapset tutustuvat vähitellen koulun musiikintunneilla, se on mukavaa. Viikonloppuna meille kotiutui pikkuinen viulu ja Eero vinguttaa sitä antaumuksella.
Eino syö hyvin ja nukkuukin kohtalaisesti. Juuri nyt rakastaa pastaa ja kaikkea mikä on isoveljen (isoveljeä myös) ja piirtämistä tussilla kaikkialle muualle kuin paperiin ja kirjoja. "Paistaako tänään aurinko" luetaan 20 kertaa päivässä.
Kuvia yritin räpsiä tänään tutussa Torlonian puistossa koulun jälkeen. Pieni tutkimusmatkailija liikkuu jo kovaa vauhtia, kuten kuvista näkee. Alimmassa kuvassa Einon leikkikaverina ruotsalainen (vaihteeksi; tulkaa Roomaan tutustumaan ruotsalaisiin) pikku Elias.
Voimia ja iloa arkeenne.
7 kommenttia:
Hei sinne Roomaan. Suosittelen ettei talosta löydy isoa mustaa tussia, joka ei lähde vedellä eikä millään muullakaan aineella. Eino löytää sen taatusti ja jälki on mahtavaa. Tämä varoitus on kokemuksen kautta opittua. Mika innokkaana piirtäjäna kiersi paksulla tussilla kaikki eteisen seinät ja matot saivat kauniin altokuvion ympärilleen. Niitä sitten hinkattiin aineella jos toisellakin hiki hatussa, monta kertaa ja kauan. terv.Päivi
Ihania kuvia, jälleen. Tsemppiä väikkärirutistukseen ja terveisiä pojille! terv. Pia Niva
Paganini ja Marco Polo. Aika pojat teillä
F&F
Täältäkin tsemppiä väikkäriprojektiin!
Ihanat nuo poitsut :) Viulisti-Eeron kuvasta tulvahtaa mieleeni suloisia muistikuvia siitä, miten rakastunut olin pikku viuluuni 7-vuotiaana. Kun tulin teini-ikään, suhteemme viileni nopeasti. Mutta musiikki tuottaa onneksi edelleen suurta iloa!
Ruotsalaisista taas on pakko huomioida yksi juttu. Tukholmassa asuvat/asuneet tutut kertovat, että ruotsalaisiin on tosi vaikea tutustua. Tätä on hiukan vaikea tajuta, kun omat parhaat ulkkarikaverit niin Englannissa kuin täällä ovat olleet ruotsalaisia... Mahtavia tyyppejä, ja onneksi ystäviä edelleen, vaikka välimatka on venynyt.
Lämpimiä terkkuja syksyisen viileästä Berliinistä!
- Anna-Kaisa
Hei. Varmaan on tieto kulkenut, että pieni prinsessa on syntynyt maailmaan. Kaikki asianosaiset voivat hyvin.Tänään pitäisi päästä jo kotiin, jollei mitään erikoista ole tullut. terv. Päivi
Tsemppiä Johki väikkärin kanssa! Ja pusuja pojille!
Hei taas, kiitos kommentoijille ja tsemppauksista kiitos myös! Pistän pikaisen päivityksen kohta. Ja Päivi, tuli uutinen pikkuisesta meille, mahtavaa, suurensuuret onnittelut myös isoäidille (mummille?).
Lähetä kommentti