Käytiin viikonloppuna Suomessa pikareissulla häissä. Nähtiin sukulaisia. Oli mukavaa. Tämä alkuviikko Roomassa on sitten ollutkin sateista ja harmaata ja Suomi-ikävä on vaivannut niin lasta kuin äitiäänkin. Pitkästä aikaa. Lapsi riehui Suomessa mielin määrin serkkujensa kanssa ja ihmetteli kun kaikkialla ihmiset puhuvat suomea. Täällä päiväkodissa kun on tottunut siihen, ettei juuri ymmärrä/tule ymmärretyksi... Minä olen vaihtanut ruman ja sisältä hyytävän kylmän Biblioteca Nazionalen taas siihen vanhaan luostarikirjastoon. Jospa se vähän kohottaisi mielialaa.
Oikeasti kaikki on hyvin. Kunhan vain marisen. Piristykseksi kuva viime sunnuntailta mummilan pihalta. Lapsi kokeili elämänsä ensimmäistä kertaa suksia (aivan mahtava etukäteissynttärilahja, kiitos vielä lahjoittajille!) ja nautti kovasti.
Nyt Jussi mankuu konetta, että pääsisi katsomaan Eastern Promises-dvd:tä, joten paree lopettaa. Lupaan palata lähipäivinä tänne.
1 kommentti:
Johanna-murunen, tässä sulle piristykseksi Carlos Gardelin Volver. Kertoo 20 vuotta muualla asuneen paluusta kotimaahan.
http://www.youtube.com/watchv=gQpmznpR99U
Jos linkki ei toimi, niin löytyy kun googlaa esittäjän ja kappaleen nimellä.
Halein
Kaarina
Lähetä kommentti