Lauantai-iltapäivänä sade taukosi muutamaksi tunniksi, ja uskaltauduimme retkeilemään. Koska Jussi ja minä halusimme käydä jossain historiallisessa paikassa ja Eero kaivaa Eero-kaivurilla maata, matkasimme keskustaan ja kiipesimme Palatinuksen kukkulalle. Kaikki olivat tyytyväisiä. Täällä jotenkin kaikki, mikä on ylhäällä, tuntuu paremmalta. Puhtaammalta, helpommalta.





Syysloma Suomessa meni kovin nopeasti sukulaisten kanssa. Nyt arki taas käynnissä; ratikka ja päiväkoti ja Biblioteca Nazionale. Lapsi on ollut iltapäivisin kuulemma tosi väsynyt päiväkodissa. Menee kyllä aina iloisena sinne aamuisin, mutta ilmeisesti vieras kieli ja ylipäänsä ohjelmoidut päivät uuvuttavat muutaman tunnin jälkeen. Ei ihme, väsyisin minäkin, jos olisin ummikkona 6,5 tuntia päivässä isossa ryhmässä ja ilman päiväunia. Aika paljon pieniltä vaaditaan. Onneksi oppii kieltä koko ajan lisää (jo nyt ääntää paremmin kuin minä), ja leikkeihin riittää usein pienikin sanasto. Iltaisin taas jaksaa kyllä riehua kotona. Tänään leikki hämähäkkiä ja rakensi makkariimme sokkelon lankakeristäni. Selvä vaikute Mikko Mallikkaalta (Mikko Mallikas punoo juonia).

Seuraavan kerran tulemmekin Eeron kanssa Suomeen vasta keväällä, sillä joulun vietämme tänä vuonna Roomassa. Olen jo miettinyt, mistä saisimme joulukuusen. Yritän ylipuhua Jussin metsäretkelle vuoristoon kirveen kanssa. Kiistelemme tällä hetkellä kuusen koosta, koska Jussi ei suostu kaatamaan luvattomasti mitään minua pidempää, ja minusta kuusen pitää olla vähintään se 160cm. Mielellään kaksi metriä, mutta sitä voi olla jo vaikea saada autoon.
Tänä yönä vaalit. Jussi on kylvyssä ja menee sitten puhtaana ja tuoksuvana amerikkalaisten vastaanotolle jännittämään. Saa nähdä, malttako yöihminen Johannakaan nukkua. Toivotaan parasta tulosta!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti