Että näin

Taas on tapahtunut kaikenlaista.

Kuten että lähdin viime viikolla muutamaksi päiväksi Suomeen, mummilaan. Eino tuli matkaan mukaan. Ja että emme päässeet lentämään takaisin suunniteltuna päivänä kun Einolla nousi kuume ja jouduimmekin pariksi päiväksi Lastenklinikalle. Ilmeisesti taas pissatulehdus, ihan varmaksi eivät lääkärit tienneet.

Ja että pelästyin taas, kuten kolme kuukautta aiemminkin. Mutta että tällä kertaa eivät onneksi epäilleet aivokalvontulehdusta. Ja nyt on pienin taas oma iloinen itsensä.

Ja että se on oppinut nauramaan.

Ja että Eero osaa kirjoittaa sanan yö. Ja että lapsi on viihtynyt eskarissa tosi hyvin ja kaveripiiri on laajentunut. Ja että samainen lapsi on käynyt viime viikolla elämänsä ensimmäisellä "playdatella" ilman isää tai äitiä, luokkakaveri Jamien luona. Kaikesta päätellen tyyppi on kasvanut kovasti.

Ja että sisälämpötila täällä kotona oli pitkään +16 astetta. Kunnes taloyhtiössä kiersi adressi, että voisiko lämmityksen saada päälle jo ennen marraskuun alkua. Sillä seurauksella että nyt lämmitys toimii öisin.

Ja että Jussi on tehnyt tosi paljon töitä. Ja unohti eilen hakea lapsen eskarista. Tädit soittelivat perään. Mutta että lapsi itse ei onneksi ollut millänsäkään eikä ymmärtänyt kysymystäni siitä, pelästyikö hän, kun isi ei tullut. Mitä tästä opimme? On sillä ainakin perusturvallisuus kunnossa.

Ja että meillä kaikilla alkoi juuri viikon syysloma. Halleluja. Ja että meillä ei ole aavistustakaan mitä tekisimme. Ehkä jonkun matkan täällä Italiassa. Jussi kävi juuri lainaamassa Sisilia-kirjan työkaveriltaan. Extempore on tässä perheessä aika yleinen tapa.

Ja että kamerassa ei ole yhtään uutta kuvaa, hyi meitä. Niin että ensi kerralla lupaan kuviakin.